Sukupuolitiedon kysyminen lomakkeissa: tunnistetietojen kanssa kysyttävä juridista sukupuolta, ei sukupuoli-identiteettiä

Palautteemme THL:n tasa-arvotiedon keskukselle sukupuolitiedon kysymisestä lomakkeissa johti muokkaukseen sateenkaarinuorten kohtaamista käsittelevässä ammattilaisille suunnatussa tietopaketissa. Aiemmin samantyyppisen huomion tekeminen johti muutokseen lomakkeessa, jolla tasa-arvoasioihin erikoistunut konsulttiyritys keräsi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen tilaamaan tasa-arvoselvitykseen.   

Yhteydenottomme THL:n Tasa-arvotiedon keskukseen 2023

Viime maaliskuussa Naisten rintama ry:n blogissa julkaistussa blogikirjoituksessamme “Miten THL:n tietopaketti sateenkaarinuorista käsittelee sukupuolidysforisia nuoria?” nostimme esiin joitain näkökohtia palautteesta, jota annoimme alkuvuodesta 2023 THL:n tasa-arvotiedon keskukselle tietopaketin sisällöstä. THL:n tasa-arvotiedon keskus on tuottanut tietopaketin yhdessä Seta ry:n kanssa. Johtava asiantuntija Reetta Siukola kiitti palautteestamme 25.1.2023 vastauksena sähköpostiimme ja totesi “Kiitämme… huomiostanne, mitä tulee sukupuoli-identiteetin kysymiseen lomakkeissa. Seuraamme valtuutetun linjauksia tasa-arvolain soveltamisesta muissa kuin työnhakutilanteissa.”

Sukupuolitiedon kysymisestä työnhaun yhteydessä on olemassa tasa-arvovaltuutetun lausunto vuodelta 2019. Siinä todetaan: “Juridinen sukupuoli, jossa on toistaiseksi vaihtoehtoina vain nainen tai mies, on julkinen tieto. Sukupuolivähemmistöön kuuluminen on sen sijaan yksityisyyden piiriin kuuluva asia. Työnantaja ei siten voi ottaa työnhakulomakkeeseen sukupuolta koskevaan kysymykseen esimerkiksi vaihtoehtoa ”muu”.

Tutkija Linda Hart kysyi tasa-arvovaltuutetun toimistosta helmikuussa 2023, päteekö sama periaate myös muissa konteksteissa. Hartilla oli esimerkkinä Helsingin kaupungin “Tietoja koulutulokkaasta” -lomake, jossa 6-7-vuotiaasta lapsesta kysytään tunnistetietojen kuten nimen ja henkilötunnuksen lisäksi sukupuolta vaihtoehdoilla “tyttö”, “poika”, “joku muu” ja “en halua vastata”.

Hart sai vastauksen tasa-arvovaltuutetun toimistosta 8.6.2023 (diaarinumero TAS/83/2023, tuloste), jossa todetaan: “Sukupuolivähemmistöön kuuluminen on yksityisyyden piiriin kuuluva asia, riippumatta siitä onko kyse työnantajan lomakkeesta tai esimerkiksi Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lomakkeesta, jossa kerätään tietoa koulutulokkaalta”. Lausunto päättyy sanoihin “tietoa sukupuoli-identiteetistä ei tule kysyä lomakkeissa yhdessä tunnistetietojen kanssa”.

Muutos sateenkaarinuoritietopaketissa

THL:n tasa-arvotiedon keskus lienee saanut tämänsuuntaista tietoa jo aiemmin, koska se teki muutoksia sateenkaarinuoritietopaketin sukupuolitiedon kysymistä koskevaan kohtaan jo 10.2.2023. Aiempi versio sivusta oli päivitetty 28.11.2022. Sivun “Tilat ja käytännöt tulee muokata kaikille turvallisiksi” 28.11.2022 päivitetyssä versiossa (pdf-tuloste) lukee

“3. Laadi lomakkeet ja ryhmäjaot sukupuolineutraalisti

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa asiakkaiden henkilötietoihin kuuluu sukupuolimerkintä, jolle on yleensä kaksi vaihtoehtoa, poika tai tyttö, sen mukaan, miten lapsi on syntymässään määritetty. Kaksijakoinen käsitys sukupuolesta näkyy myös monissa lomakkeissa ja kuuluu ammattilaisten sanavalinnoissa. Itse laadituissa lomakkeissa on hyvä ottaa sukupuolesta käyttöön myös vaihtoehto “muu” tai “en tahdo kertoa”. [Lihavointi lisätty.]

Myöhemmässä, 10.2.2023 päivitetyssä versiossa (pdf-tuloste) lukee:

3. Laadi lomakkeet ja ryhmäjaot sukupuolitietoisesti

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa asiakkaiden henkilötietoihin kuuluu sukupuolimerkintä, jolle on yleensä kaksi vaihtoehtoa, poika tai tyttö, sen mukaan, miten lapsi on syntymässään määritetty. Kaksijakoinen käsitys sukupuolesta näkyy myös monissa lomakkeissa ja kuuluu ammattilaisten sanavalinnoissa. Itse laadituissa lomakkeissa on hyvä pohtia, onko sukupuolitiedon kysyminen tarpeen. Jos tietoa kysytään, voi käyttöön ottaa myös vaihtoehdon “en tahdo kertoa” tai pitää kysymykseen vastaamisen vapaaehtoisena. Selvyyden vuoksi olisi hyvä tarkentaa, että kysymyksessä tarkoitetaan juridista sukupuolta. [Lihavointi lisätty.]

Valitettavasti THL:n tasa-arvotiedon keskus ei mainitse, että peruste sille, että sukupuoli-identiteetistä ei kuulu kerätä tietoa yhdessä tunnistetietojen kuten henkilön nimen kanssa on se, että sukupuoli-identiteetti on tasa-arvolain voimassa olevan tulkinnan mukaan yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa. Tasa-arvovaltuutettu on muistuttanut asiasta myös 2021 ja 2023. Anonyymeissä kyselylomakkeissa voi kysyä sekä sukupuolta että sukupuoli-identiteettiä.

Helmet-kirjastojen tasa-arvokysely 2021

Myös esimerkiksi sähköpostiosoite on tunnistetieto. Vuonna 2021 pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot teettivät tasa-arvoselvityksen. Selvityksen toteutti tasa-arvoasioihin erikoistunut konsulttiyritys Ekvalita. Selvityksen tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu yleisten kirjastojen palveluissa, ja sen pontimena oli tasa-arvolaki, eli Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1986/609. Tasa-arvolaki suojaa syrjinnältä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Näitä kolmea syrjintäperustetta ei kuitenkaan eritelty lomakkeessa, jolla kerättiin tietoa selvityksen toteuttamiseksi. Tietoa kerättiin Google-lomakkeella, jossa ei kysytty vastaajan sukupuolta, mutta sukupuoli-identiteettiä kyllä. Selvityksen loppuraportti ei sisällä tietoa lomakkeesta, jolla tietoa kerättiin. Tämän lisäksi samassa lomakkeessa kysyttiin sähköpostiosoitetta, jos vastaaja halusi joukkoon, jolle tiedotetaan selvityksen valmistumisesta.

Linda Hart antoi sähköpostitse palautetta Helmet-kirjastoille 11.10.2021 kyselyn laadusta (tietoa kerättiin Google-lomakkeella, jolla sama henkilö saattoi vastata useammin kuin kerran, ja kysely oli otoksena näyte) ja siitä, että sukupuoli-identiteettiä kysyttiin yhdessä sähköpostiosoitteen kanssa. Palautteen jälkeen kysymys sähköpostiosoitteesta poistettiin lomakkeesta. Selvityksessä hyödynnettiin useita muita tiedonkeruun muotoja kuten haastatteluja ja tasa-arvokävelyjä, joita kuvataan loppuraportissa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli HartinHelmet-kirjastoilta saaman sähköpostivastauksen mukaan 30 000 euroa.

Yhteenveto

On ensiarvoisen tärkeää, että tasa-arvoasioiden parissa työskentelevät viranomaiset kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kansalaisjärjestöt kuten Seta ry ja asiantuntijapalveluja tarjoavat yritykset tuntevat tasa-arvolain sisällön sekä tarkastelevat omia käytäntöjään ja käsityksiään. Tiedonkeruun tulee perustua lain voimassa olevaan sisältöön ja tulkintaan, ei toiveisiin siitä, mitä lain haluttaisiin sisältävän. Sukupuoli-identiteetti kuten “muu” tai “muunsukupuolinen” on yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa, jota ei kuulu kerätä yhdessä tunnistetietojen kanssa.

Eräs syy sille, miksi uusia järjestöjä kuten Naisten rintama ry tai LHB-liitto ry on perustettu, on se, että yhteiskunnallisen eliitin ylläpitämä käsitys sukupuolen käsitteen sisällöstä on muuttunut viime vuosina. Sanalla sukupuoli viitataan media- ja verkkoteksteissä ja akateemisissa julkaisuissa yhä useammin sukupuoli-identiteettiin, vaikka sanan “sukupuoli” sanakirjamääritelmä viittaa edelleen lisääntymisbiologiseen sukupuoleen. Näillä kahdella sanalla on oma merkityssisältönsä, mikä ilmenee myös tasa-arvolain sisältämästä kolmijaosta sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun.

Linda Hart, VTT, yhteiskuntatieteiden tutkija, linda.hart@alumni.helsinki.fi
Anne Ruusunen, VTM, laillistettu sosiaalityöntekijä
Naisten rintama ry:n hallitus