Usein kysyttyä
Naisten rintama ry – usein kysyttyjä kysymyksiä
Vastaamme alla Naisten rintama ry:stä mediassa ja somessa usein esitettyihin kysymyksiin.
Miksi järjestönne perustettiin?
Naisten rintama ry perustettiin vuonna 2021 edistämään naisten ja tyttöjen asemaa Suomessa. Emme halua määritellä naisia kulttuuristen stereotypioiden kuten naisellisuuden kautta.
Naiseus on biologinen realiteetti, ja siitä juontuvat monet naisten historiallisesti kohtaamat yhteiskunnalliset ongelmat.
Miksi korostatte biologiaa, kun puhutte naisten oikeuksista?
Naisten syrjintä, alistaminen ja naisiin kohdistuva väkivalta kohdistuu naisiin heidän biologisen sukupuolensa vuoksi. Esimerkiksi tyttölasten sukuelinten silpominen (female genital mutilation eli FGM esim. Egyptissä), aborttikielto (esim. Puola, Yhdysvallat, Malta), tyttösikiöiden abortointi (esim. Intia), kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien puute (esim. Afganistan, Iran) kytkeytyvät kaikki naisten biologiseen sukupuoleen.
Myös Suomessa naisten oikeuksia yhteiskunnassa on rajoitettu heidän biologisen sukupuolensa perusteella. Suomalaiset naiset saivat vuonna 1901 oikeuden opiskella yliopistossa. Vuonna 1906 saavutettiin naisille täydet poliittiset oikeudet. Reilu sata vuotta sitten, vuonna 1919, naimisissa olevat naiset saivat oikeuden ansiotyöhön ilman aviomiehensä suostumusta. Naimisissa olevat naiset vapautuivat miehensä holhouksesta kuitenkin vasta vuonna 1930.
Viime vuosina on yleistynyt naiseuden kytkeminen ensisijaisesti identiteettiin: naisia ovat kaikki, jotka identifioituvat naisiksi. Sukupuolittunut väkivalta ja yhteiskunnasta pois sulkeminen kohdistuu kuitenkin naisiin ja tyttöihin biologisen sukupuolen vuoksi, ei siksi, että he identifioituvat naisiksi tai tytöiksi. Kuten aborttilainsäädännön tiukennukset länsimaissa osoittavat, naisten oikeuksia voidaan myös kaventaa. Niiden edistäminen ja esillä pitäminen on edelleen tarpeen.
Mitä yhteistä teillä on muiden naisten asioita edistävien järjestöjen kanssa?
Järjestömme edistää asioita, joita naisjärjestöt tällä hetkellä laajasti kannattavat, kuten turvallista ja naisen itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa aborttilainsäädäntöä. Naisten kehollisen itsemääräämisoikeuden edistäminen on yksi pääperiaatteistamme. Nostamme esiin erityisesti niitä kysymyksiä, joilla on suurin merkitys naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin kannalta nyky-Suomessa. Näitä ovat esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta, naisten ja tyttöjen terveyteen sekä mielenterveyteen liittyvät asiat ja ilmiöt, naisten aseman ymmärtäminen kattavammin työmarkkinoilla, nais- ja tyttöerityiset tilat ja toiminta sekä haavoittuvassa asemassa olevien naisten huomioiminen.
Onko jotakin, mikä erottaa teidät muista naisten asioita edistävistä järjestöistä?
Naisten rintama ry on tällä hetkellä ainoa Suomessa toimiva naisten asioita edistävä järjestö, joka määrittelee kohderyhmäkseen biologiset naiset ja tytöt.
Kuka rahoittaa toimintaanne?
Rahoituksemme tulee jäsenmaksuista.
Onko teillä yhteyksiä poliittisiin puolueisiin?
Ei ole. Olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö.
Onko Naisten rintama ry radikaalifeministinen järjestö?
Edistämme naisten oikeuksia. Emme ole järjestönä sitoutuneet mihinkään tiettyyn ismiin.
Mikä on kantanne transsukupuolisten ihmisten oikeuksien edistämiseen?
Naisten rintama ry kannatti translain uudistusta. Transsukupuolisilta ei tule vaatia lisääntymiskyvyttömyyttä. Kantamme on linjassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) kanssa.
Juridisen sukupuolen itseilmoittaminen tarkoittaa sitä, että kaikki suomalaiset voivat vaihtaa juridisen sukupuolensa. Naisten rintama ry nosti lausunnossaan eduskunnan lakivaliokunnalle esiin kaikkia suomalaisia koskevan juridisen sukupuolen itsemäärittelyn aiheuttamat riskit ja väärinkäytön mahdollisuudet. Huolemme ei liittynyt transsukupuolisiin vaan siihen, että lakia voivat käyttää hyväkseen ihmiset, jotka eivät ole transsukupuolisia.
Lain voimaan tultua ei ole mahdollista erottaa toisistaan transsukupuolisia ja niitä henkilöitä, jotka vaihtavat juridisen sukupuolensa muista syistä. Tämä voi vaikeuttaa myös transsukupuolisten huomioimista omana erityisryhmänään. Lausunnossam
Kuinka vastaatte mediassa ja somessa esitettyihin oletuksiin siitä, että olisitte anti-gender -ajattelua edistävä järjestö tai kytkeytyneet anti-gender-liikehdinnän tavoitteisiin?
Anti-gender-liikkeellä, jota joitain vuosia sitten kutsuttiin anti-choice -liikkeeksi, tarkoitetaan naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vastaista liikehdintää (esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Bulgariassa). Anti-gender -toimijat mm. vastustavat aborttioikeutta ja pyrkivät irtautumaan Istanbulin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta sopimuksesta. Nämä toimijat ovat uskonnollis-konservatiivisia.
Anti-gender -liikehdintä on uhka naisille, ja siksi naisten etuja ajavia järjestöjä kuten Naisten rintama ry:tä tarvitaan.
Miksi olette kritisoineet inklusiivista kielenkäyttöä?
Kritisoimme sitä, että teksteissä, jotka koskevat naisten tai tyttöjen fyysistä todellisuutta, vältellään sanoja “nainen” ja “tyttö” tai ne poistetaan kokonaan. Naisten ja tyttöjen kuvaaminen pelkästään erilaisten elinten tai ruumiintoimintojen kautta on epäinhimillistävää. Se voi olla myös harhaanjohtavaa. Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat esimerkiksi verranneet koronaohjeistuksissa keskenään “raskaana olevia” ja “ei raskaana olevia” niin, että lukijalle ei ole selvää, ovatko “ei-raskaana olevat” naisia, jotka eivät ole raskaana vai tarkoitetaanko tekstissä “ei raskaana olevilla” kaikkia muita ihmisiä kuin raskaana olevia naisia (mukaan lukien miehet). Kun annetaan terveyteen liittyviä ohjeita, kielen tulisi olla selkeää ja ymmärrettävää niin, että lukija pystyy vaivatta ymmärtämään, ketä mikäkin ohje koskee.
Esimerkiksi silloin, kun halutaan normalisoida kuukautisia ja poistaa kuukautishäpeää, on tärkeää puhua naisista ja tytöistä, ei pelkästään ihmisistä, joilla on kuukautiset. Sukupuolivähemmistöt voidaan huomioida puhumalla esimerkiksi naisista ja tytöistä sekä muista ihmisistä, joilla on kuukautiset. Yksilöitä kohdatessa voidaan käyttää käsitteitä, jotka tuntuvat juuri kyseisestä naisesta, tytöstä tai sukupuolivähemmistön edustajasta hyviltä.
Laajasti käytettynä nk. inklusiivinen kielenkäyttö, jossa käsitteet “nainen” ja “tyttö” häivytettäisiin esimerkiksi kuukautisista, raskaudesta tai kohdunkaulan syövän seulonnoista puhuttaessa, sulkisi herkästi ulos ne naiset ja tytöt, joilla on haasteita kielen ymmärtämisessä, kuten heikosti suomea osaavat maahanmuuttajataustaiset naiset tai naiset, joilla on kognitiivisia rajoitteita tai oppimisvaikeuksia.
Teidät yhdistetään somessa ja mediassa usein LHB-Liitto ry:hyn. Miksi?
Teemme yhteistyötä LHB-Liiton kanssa, olemme esimerkiksi kirjoittaneet yhdessä mielipidekirjoituksen. Jaamme postilokeron, kuten monet muutkin pienet järjestöt tekevät toisten järjestöjen kanssa.