Pohdintaa naisvaltaisten alojen tilanteesta Suomessa

Useilla naisvaltaisilla aloilla on Suomessa meneillään kriisiin verrattava tilanne. Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitteet ovat pahentaneet entisestään tilannetta aloilla, jotka olivat jo pandemiaa ennen ongelmissa. Erityisen vaikeaa on sosiaali- ja terveysalalla, mutta tietyillä myös palvelualoilla ja jopa korkeakoulutettujen keskuudessa on ongelmakohtia. Tyypillistä naisvaltaisten alojen ongelmia ovat alipalkkaus, työvoimapula, epävarmat työsuhteet ja työntekijöiden uupumus, jotka ovat osittain seurausta alojen työnkuvasta. Tässä tekstissä käydään läpi ajankohtaisimpia näistä ongelmista, ja pohditaan niille ratkaisuja.

Naiset tekevät miehiä useammin osa-aikaisia ja pätkätöitä, sillä tällaiset työsuhteet ovat yleisiä naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva-alalla. Myös korkeakoulutetut nuoret naiset ovat usein pätkätöissä. Osittain tämä johtuu esimerkiksi äitiyslomista, ja joskus naisten omasta halusta – toisaalta useimmiten naiset toivovat kokoaikaista ja vakinaista työtä. Osa-aikaisten ja pätkätöiden ongelmakohtana ovat epävarmuus tulevasta, tulojen vähyys sekä lomien kertymättömyys, mikä voi vaikuttaa työuupumuksen kehittymiseen. Useiden naisvaltaisten alojen sisältämä työ on luonteeltaan yhteiskunnan toimintaa ylläpitävää ja jatkuvasti suoritettavaa, ei niinkään projekti- tai urakkaluontoista (1,2). Tässä mielessä on erikoista, että jatkuva tarve työvoimalle ei heijastu palkkaukseen tai työsuhteiden laatuun esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tai palveluammateissa.

Sosiaali- ja terveysalaa koettelee tällä hetkellä ennen kaikkea hoitajien pako alalta. Tämä on seurausta työn vaativuuteen verrattuna matalasta palkkauksesta, vuorotyön vaatimuksista ja raskaista työoloista (3). Hoitajista hyvin moni on esimerkiksi kohdannut työssään väkivaltaa ja seksuaalista häirintää (4, 5). Työvoimapula puolestaan hankaloittaa tilannetta entisestään, kun alalle jo jäävät hoitajat uupuvat liian suuren työtaakan alla. Sote-uudistus ja siten vanhusten ja vammaisten hoivan siirtyminen sosiaalihuoltolain piiriin on yksi syy henkilöstömitoitusongelmille, sillä se ei sanktioi yksityisiä hoivayrityksiä riittävästi mitoitusten alittumisesta (6).

Myös yllättävän suuri osa opettajista on harkinnut alanvaihtoa. Opettajien keskuudessa työn raskauteen on vaikuttanut erityisesti inkluusioperiaate, jossa erityistä tukea vaativat oppilaat on sijoitettu nk. normaaleihin ryhmiin, mikä vaikeuttaa opettamista (7). Opetus- ja hoiva-alan lisäksi päiväkodeista on kuulunut huolestuttavia uutisia, kun hoitajamitoituksen muututtua uuden varhaiskasvatuslain myötä hoitajat joutuvat huolehtimaan aivan liian suurista lapsiryhmistä (8). Päivähoidon huonon tilanteen seuraukset kasaantuvat etenkin niille perheille, joille julkinen päivähoito on ainoa vaihtoehto sosiaalisesti ja taloudellisesti. On selvää, että ihmisläheisillä aloilla liian suurella työmäärällä voi olla inhimillisesti vakavia seurauksia. Esimerkiksi päiväkotien työntekijät kokevat, etteivät voi tehdä työtään ammattietiikkansa mukaisesti (8).

Palvelualoista erityisesti ravintola-ala on hoiva-alan tavoin kohdannut työvoiman joukkopaon (9). Ravintola-alan ja kaupan alan työhyvinvointiongelmista on kirjoitettu viime aikoina mediassa runsaasti (10, 11). Siivousala puolestaan on ollut jo pidemmän aikaa ongelmissa, kun kilpailuttamisen vapauttamisen myötä työtahti alalla on kiristynyt. Tämä näkyy sekä siivousalan sisäisessä työhyvinvoinnissa että epäsuorasti muilla aloilla: Esimerkiksi oppilaitoksissa ja hoivapaikoissa kiristynyt työtahti ja pula osaavasta työvoimasta näkyy hygieniatason heikkenemisenä, mikä voi lisätä tautiepidemioita ja näin lisätä näissä laitoksissa työskentelevien opettajien ja hoitajien työtaakkaa. Siivoojiin itseensä tämä vaikuttaa vielä konkreettisemmin. Nykyisin esimerkiksi hotellisiivouksessa aikaa siivota on yksitoista minuuttia per huone. Tämä aika sisältää mm. lakanoiden vaihdon, minibaarin täyttämisen, kylpyhuoneen ja wc:n pesun, imuroinnin, kaikkien pölyjen pyyhkimisen ja lattian moppaamisen. Se tarkoittaa, että työpäivässä siivottava huonemäärä on yli kolminkertaistunut (12).

Eräs syy naisvaltaisten alojen alipalkkaukseen on niiden luonne. Naiset hakeutuvat miehiä useammin ihmisläheisiin töihin, joiden ei perinteisesti ole katsottu kerryttävän talouskasvua siinä missä esimerkiksi tuotantotyön. Kuitenkin naisvaltaiset alat pitävät yhteiskunnan rattaita pyörimässä. Miten käy, jos ei ole hoitajia lapsille tai sairaille? Vaikuttaakin siltä, että yhteiskunta suhtautuu naisvaltaisiin aloihin samalla tavoin itsestäänselvyytenä kuin uhmakas teini äitiinsä: Oletamme, että tilamme siivotaan, sairaamme hoidetaan, lapsemme kasvatetaan ja ruoka kannetaan pöytäämme, emmekä kiinnitä huomiota siihen, millaisia ponnistuksia tämä vaatii. Lisäksi olemme vaatimassa ”äideiltämme” aina vain suurempaa venymistä.

Silmiinpistävää on myös se, että monet tässäkin tekstissä mainituista aloista edustavat suorittavaa, ammatillista koulutusta vaativaa työtä (13). Ammattikoulutuksesta on Suomessa viime vuosina leikattu (14), siinä missä virallisissa tavoitteissa haaveillaan joka toisella suomalaisella olevan korkeakoulututkinto (15). Ammattikoulutuksen ongelmat ovatkin selvästi näkyvillä esimerkiksi osaavan työvoiman puuttuessa. Mitä ilmeisimmin on unohdettu, että on valtava määrä suorittavan työn aloja, joiden olemassaolo kannattelee yhteiskuntaamme, ja jotka eivät ole katoamassa mihinkään digitalisaatiosta huolimatta. Monilla näillä aloilla työskentelevät nykyisin esimerkiksi aivan toisen alan koulutuksen omaavat maahanmuuttajat, jotka ovat suostuvaisempia huonoihin työoloihin ja palkkaukseen (16). Tämä yhdistettynä juhlapuheisiin korkeakoulutetusta Suomen kansasta vaikuttaa suoranaisen rasistiselta logiikalta, minkä lisäksi siitä huokuu nk. duunariammattien aliarvostus: Pidetäänkö tiettyjä töitä ”liian huonoina” suomalaisten tehtäväksi? Lisäksi voidaan pohtia, olisiko laadukkaalla ammattikoulutuksella ja esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän parantamisella vaikutusta vaikkapa nuorten syrjäytymiskehitykseen.

Miten naisvaltaisten alojen ongelmia voitaisiin siis suitsia? Ensinnäkin tulisi tunnustaa niiden arvo myös taloudellisesti, ja maksaa niistä riittävää palkkaa, mitä esimerkiksi Tehy on ajanut hoiva-alalle (17). Julkisilla aloilla lisärahoituksella voidaan myös vaikuttaa suoraan henkilöstön määrään ja työtaakkaan. Päivähoidossa tulisi varhaiskasvatuslakia muuttaa niin, että hoitajamitoitus kasvaisi suhteessa lastentarhanopettajien määrään (8). Hoitajamitoitusta tulisi parantaa myös hoiva-alalla, ja joko siirtää vanhusten ja vammaisten hoiva takaisin terveydenhuoltolain piiriin, tai kiristää sosiaalihuoltolain sisältämiä sanktioita mitoitusten alittamisesta (6). Osa-aikaisissa ja pätkätöissä voitaisiin ottaa käyttöön lomapankki, jotta niilläkin työskentelevät saisivat riittävän lomakertymän (18). Kilpailutusta tulisi suitsia aloilla, joilla se on liiallisesti vaikeuttanut yksittäisten työntekijöiden asemaa. Ammatillista koulutusta tulisi rahoittaa paremmin ja sen laadusta huolehtia. Naisvaltaisten alojen työturvallisuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, ja sitä parantaa, esimerkiksi ottamalla huomioon psykososiaalinen kuormitus työturvallisuuteen vaikuttavana tekijänä (19). Ennen kaikkea tulisi pitää entistä parempaa huolta, että tehdyt ratkaisut ja linjaukset toteutuvat työkentällä käytännössä. Raskaankaan työn ei tarvitse olla ”paskatyötä”. Vaikka hoitajat tulevat väistämättä kohtaamaan haastavia potilaita ja siivoojat likaisia vessoja, raskaidenkin ammattien työhyvinvointiin voidaan ja tulee vaikuttaa. ”Äitimme” ovat sen ansainneet.

Kirjoittaja on Naisten rintama ry:n jäsen.

Lähdeviitteet:

(1) STAT 9.9.2020: ”Työoloprofiilit paljastavat jakautumisen: miehet selvästi yleisemmin ”hyvissä töissä” kuin naiset” https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyooloprofiilit-paljastavat-jakautumisen-miehet-selvasti-yleisemmin-hyvissa-toissa-kuin-naiset/

(2) Yle Uutiset 23.12.2014: ”Osa-aikatyö näkyy naisten palkoissa ja työurassa” https://yle.fi/uutiset/3-7674476

(3) IL 03.10.2021: ”Sairaanhoitajien pako alkaa näkyä – karttakuva kertoo hälyttävän tilanteen” https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/8a80b320-984d-457d-9568-589621c825a3

(4) Yle Uutiset 27.1.2020: ”Väkivallan uhka on yleistynyt hoitoalalla – jättikyselyyn vastanneista lähes puolet kokenut väkivaltaa tai uhkaa työssään” https://yle.fi/uutiset/3-11174250

(5) HS 11.8.2021: ”Kysely: Seksuaalinen häirintä on yleistä sote-alalla – uhreina ovat useimmin nuoret työn­tekijät, häiritsijöinä potilaat” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008185330.html

(6) Yle Uutiset 10.2.2019: ”Mikä hoiva-alalla on mennyt pieleen? 10 kysymystä työntekijäliitto Superin puheenjohtajalle” https://yle.fi/uutiset/3-10639826

(7) IS 31.8.2021: ”Opettajat lyövät pöytään pysäyttävän listan: tämä kaikki meni pieleen Suomen kouluissa” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html

(8) Yle Uutiset 12.10.2021: ”Uupuneilta lastenhoitajilta tulee yhteydenottoja ammattiliittoon nyt viikottain – JHL: Hoitaja pahimmillaan yksin jopa 21 lapsen kanssa” https://yle.fi/uutiset/3-12140352

(9) Yle Uutiset 22.7.2021: ”Ravintola-alaa vaivaa nyt niin kova työntekijäpula, että jotain on tehtävä – ravintolapomo puuttuisi alan sunnuntailisiin” https://yle.fi/uutiset/3-12021811

(10) Yle Uutiset 26.8.2021: ”Jasmin Ristolainen ja 11 muuta nuorta kertovat karuista työoloista Hesessä – hampurilaisketjun mukaan joskus ei ole pidetty taukoja” https://yle.fi/uutiset/3-12073762

(11) Yle Uutiset 21.11.2020: ”Itkemistä takahuoneessa, kovia myyntitavoitteita ja asiakkaiden pidättelemistä liikkeessä – myyjät kertovat kokemuksistaan tunnetussa vaateketjussa” https://yle.fi/uutiset/3-11631880

(12) Tieto perustuu kirjoittajan omaan työkokemukseen alalta viime vuosilta.

(13) Yle Uutiset 30.4.2015: ”Nykyajan duunari on alipalkattu nainen?” https://yle.fi/uutiset/3-7961340

(14) PAM 06.03.2017: ”Ammattikoulutus joutui säästöleikkuriin” https://www.pam.fi/uutiset/ammattikoulutus-joutui-saastoleikkuriin.html

(15) OKM 26.1.2018: ”Korkeakouluvision toimeenpano käynnistyy: elinikäistä oppimista korkeakouluihin, koulutustasoa nostetaan” https://minedu.fi/-/korkeakouluvision-toimeenpano-kaynnistyy-elinikaista-oppimista-korkeakouluihin-koulutustasoa-nostetaan

(16) Yle Uutiset 30.1.2013: ”Ulkomaalaistaustaisten siivoojien hyväksikäyttö entistä räikeämpää” https://yle.fi/uutiset/3-6463596

(17) Apu 6.2.2020: ”Naisvaltaiset alat yhä palkkakuopassa – Miksi koskaan ei ole oikea aika nostaa palkkoja?” https://www.apu.fi/artikkelit/naisvaltaiset-alat-yha-palkkakuopassa-miksi-koskaan-ei-ole-oikea-aika-nostaa-palkkoja

(18) Yle Uutiset 20.7.2009: ”Pätkätyöläiselle halutaan oma lomapankki” https://yle.fi/uutiset/3-5286598

(19) HS 18.10.2021: ”Akava: Työturvallisuus­laki uudistettava ehkäisemään henkistä kuormitusta” https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008335301.html