Miten THL:n tietopaketti sateenkaarinuorista käsittelee sukupuolidysforisia nuoria?

Perustuuko THL:n tasa-arvotiedon keskuksen tietopaketti sukupuolidysforisten nuorten kohtaamisesta tutkittuun tietoon vai valittuun poliittiseen puhetapaan? Blogitekstin pohjana on käytetty kirjettä, jonka allekirjoittaneet lähettivät 2.1.2023 THL:n yhdenvertaisuusyksikköön ja Tasa-arvotiedon keskukseen. THL totesi vastauksessaan, että tietopaketti on saanut erinomaista palautetta sekä kentältä että asiantuntijoilta, eikä palaute ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tasa-arvotiedon keskuksen verkkosivuilla julkaistiin marraskuussa 2022 Seta ry:n kanssa koottu verkkomateriaali ”Tietopaketti sateenkaari­lapsista ja -nuorista ammattilaiselle” (1). Verkkomateriaali kannustaa kuuntelemaan lapsia ja nuoria sekä tukemaan heitä kasvussaan. Oppaassa kerrotaan muun muassa siitä, miten trans- tai muunsukupuolisiksi identifioituvia lapsia tai nuoria tulisi kohdata. Materiaalissa sivuutetaan kuitenkin tärkeitä näkökohtia muun muassa lasten- ja nuorisopsykiatrisesta tiedosta.

Sekä seksuaalinen suuntautuminen että sukupuoli-identiteetti kehittyvät nuoruusiän aikana. Sukupuolidysforiaa kokevista lapsista ja nuorista noin 85 prosenttia (2) ei kehity transsukupuolisiksi aikuisiksi. Brittiaineistossa on ollut havaittavissa, että lapsuudessa ja/tai nuoruudessa koettu sukupuoliristiriita tai -dysforia on yhteydessä (3) aikuisiän homo- tai biseksuaalisuuteen. On täysin mahdollista, että tämä pätee laajemminkin. Sukupuolidysforia voi olla myös psyykkistä oireilua tai tapa tuoda esiin puberteettiin liittyvää ahdistusta.

Sukupuolidysforian esiintyvyys on kasvanut moninkertaisesti monissa läntisissä teollisuusmaissa viimeisen 10–15 vuoden aikana erityisesti biologisilla tytöillä samaan aikaan sosiaalisen median käytön yleistymisen kanssa. Tietopaketissa ei käsitellä kontekstia (4), jossa sukupuolidysforiaa kasvaneessa määrin esiintyy: suurin osa on teini-ikäisiä tyttöjä, joista huomattavalla osalla on autismin kirjon piirteitä ja/tai sukupuolidysforian ilmituloa edeltäviä psykiatrisia ongelmia.

Iso osa julkaistun tietopaketin sisällöstä on tuttua Seta ry:n omista verkkomateriaaleista. Seta ry on sekä kansalais- että etujärjestö, joka pyrkii edistämään toiminnassaan tiettyjä poliittisia tavoitteita, kuten juridisen sukupuolen itsemäärittelyä, jota perustellaan perus- ja ihmisoikeusperiaatteiden tulkinnoilla. Juridisen sukupuolen itsemäärittely ei ole kuitenkaan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tai niiden sitovassa tulkinnassa tunnustettu ihmisoikeus. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) vaatii lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistoa nk. translaeista, mutta sallii sukupuolidysforiadiagnoosivaatimuksen (5) juridisen sukupuolen muuttamisen ehtona. EIT ei edellytä Euroopan neuvoston jäsenvaltioilta juridista sukupuolenkorjausta alaikäisille.

Sosiaalisen transition (6; 7) hyödyllisyydestä (lapsen tai nuoren lapsen kohteleminen hänen toivomansa sukupuolen edustajana) ei vallitse asiantuntijoiden kesken yksimielisyyttä. Toisaalta nähdään, että sosiaalinen transitio on lapsen tai nuoren näkemistä hyväksymistä omana itsenään, millä vähennetään tämän kokemaa ahdistusta. Toisaalta nuoren sukupuolikokemuksen vahvistamista kritisoidaan siitä, että näin saatetaan vahvistaa stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolista ja mahdollisesti ohjata kohti fyysistä transitiota. Kritiikkiä on esitetty myös siitä, että sosiaalisen transition jälkeen identifioituminen takaisin omaan sukupuoleen ei välttämättä ole ongelmatonta, vaan voi aiheuttaa häpeää ja ahdistusta.

Englannissa on käynnissä laaja arviointi lasten ja nuorten sukupuolidysforian hoidosta, “Cass review” (8). Sen tekijän, lastenlääkäri Hilary Cassin vuonna 2022 ilmestyneen väliraportin (9) mukaan sosiaalinen transitio on aktiivinen interventio, jolla voi olla huomattavia vaikutuksia, ei välttämättä positiivisia, lapsen hyvinvointiin. Cassin arviointi on vasta puolivälissä, ja sen vuonna 2023 ilmestyvässä loppuraportissa tulee varmasti olemaan myös Suomen kannalta olennaista tutkimustietoa.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten olisi tärkeää perehtyä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suosituksiin (10) sukupuolidysforiaa kokevien nuorten hoidosta. Ensivaiheen hoito sukupuoliahdistukseen on psykososiaalinen tuki ja tarvittaessa psykoterapia sekä mahdollisten samanaikaisten psykiatristen häiriöiden tarpeenmukainen hoito.

Kaikki ammattilaiset voivat omasta roolistaan käsin tukea sukupuoli-identiteettiään pohtivaa lasta tai nuorta kohtaamalla tämän arvostavasti ja ymmärtäväisesti. Sukupuoli-identiteetin pysyvyys selviää lapsen tai nuoren kasvaessa, ja ammattilaisten on tärkeää pitää kaikki ovet avoinna lapsen tai nuoren tulevan kehityksen suuntien suhteen.

Ammattilaisten on tärkeää työskennellä avoimesti yhteistyössä sukupuoli-identiteettiään pohtivan lapsen tai nuoren ja tämän vanhempien kanssa, jotta vanhemmat pystyvät tukemaan lastaan. Silloin, kun vanhemmat kohtelevat lasta väkivaltaisesti ja/tai häntä kaltoinkohdellaan sukupuoli-identiteetin pohtimisen tai minkä tahansa muun syyn vuoksi, lapsen tai nuoren kanssa työskentelevien ammattilaisten tulee tarvittaessa tehdä lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus lain määräämällä tavalla. Näissä tilanteissa lastensuojelu ja poliisi antavat ammattilaiselle konsultointiapua oikean toimintatavan löytämiseksi lastensuojelulakiin ja rikoslakiin tukeutuen (11; 12).

Niin matalan kynnyksen kuin viimesijaisissakin palveluissa lapsen tai nuoren suhde vanhempiinsa on tärkeää huomioida alaikäisen asiakkaan hyvinvoinnin sekä turvallisen kasvun ja kehityksen takaamiseksi. Tämä edellyttää avointa yhteistyösuhdetta lapsen ja nuoren, tämän vanhempien sekä eri alojen ammattilaisten välillä kutakin alaa koskevan lainsäädännön reunaehdot huomioiden.

Suomalaisten sosiaali-, terveydenhuolto-, sivistys- ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tulisi kohdata sukupuoli-identiteettiään pohtiva lapsi tai nuori sensitiivisesti ja ikätason mukaisesti. Toimintakäytänteitä kehitettäessä tulisi ensi sijassa huomioida voimassa olevat terveydenhuollon ammattilaisten laatimat hoitosuositukset ja ajankohtainen tutkimustieto. Sukupuolivähemmistöihin identifioituvien nuorten hyvinvointi ja tutkittuun tietoon perustuva tukeminen on aihe, josta kertyy tällä hetkellä tietoa ja tutkimusta nopeassa tahdissa sekä ulkomailla että Suomessa.

Linda Hart, VTT, yhteiskuntatieteiden tutkija, linda.hart@alumni.helsinki.fi
Anne Ruusunen, VTM, laillistettu sosiaalityöntekijä
Naisten rintama ry:n hallitus

Lähdeviitteet:

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022) Tietopaketti sateenkaari­lapsista ja -nuorista ammattilaiselle. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tietopaketti-sateenkaarilapsista-ja-nuorista-ammattilaiselle. Päivitetty 29.11.2022.
2. Kaltiala-Heino, Riittakerttu, Mattila, Aino, Kärnä, Teemu & Joutsenneimi, Kaisla (2015) Sukupuoli-identiteetin diagnosoiminen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 131(4): 367–71. https://www.duodecimlehti.fi/duo12092
3. Griffin, Lucy, Clyde, Katie, Byng, Richard & Bewley, Susan (2021) Sex, gender, and gender identity: a re-evaluation of the evidence. BJPsych Bulletin 45(5): 291-299. https://www.cambridge.org/core/journals/bjpsych-bulletin/article/sex-gender-and-gender-identity-a-reevaluation-of-the-evidence/76A3DC54F3BD91E8D631B93397698B1A
4. Kaltiala-Heino, Riittakerttu, Sumia, Maria, Työläjärvi, Marja & Lindberg, Nina (2015) Two years of gender identity service for minors: overrepresentation of natal girls with severe problems in adolescent development. Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health 9: 9. https://capmh.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13034-015-0042-y
5. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätös A.P., Garçon ja Nicot v. Ranska (79885/12; 52471/13; 52596/13) 6.4.2017 https://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-172913
6. Kaltiala-Heino, Riittakerttu, Työläjärvi, Marja & Suomalainen, Laura (2018) Kun sukupuoli on nuorelle ongelma. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134(20): 2041-6 https://www.duodecimlehti.fi/duo14555
7. Mutanen, Annikka (2023) Nuoruusiän suku­puoli­ahdistusta hoitava professori sanoo ei ala­ikäisten juridisen suku­puolen korjaukselle. Helsingin Sanomat 27.1.2023, verkkoversio https://www.hs.fi/tiede/art-2000009348478.html
8. Cass Review. Independent review of gender identity services for children and young people. NHS England ja NHS Improvement. https://cass.independent-review.uk
9. Cass, Hilary (2022) Independent review of gender identity services for children and young people: Interim report. Helmikuu 2022. https://cass.independent-review.uk/wp-content/uploads/2022/03/Cass-Review-Interim-Report-Final-Web-Accessible.pdf
10. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (2020) Alaikäisten sukupuoli-identiteetin variaatioihin liittyvän dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät, 11.6.2020. https://palveluvalikoima.fi/sukupuolidysforia-alaikaiset
11. Lastensuojelulaki 5 luku 25§ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L5P25
12. Rikoslaki 15 luku 25§ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L15