Uuden translain seurantaa koskeva haastattelu Turun Sanomissa
Turun Sanomien toimittaja Kerttu Juutilainen oli yhteydessä Naisten rintama ry:n puheenjohtaja Linda Hartiin 12.8.2025. Haastattelupyyntö koski vuonna 2023 säädettyä uutta juridisen sukupuolen vahvistamista koskevaa lakia. Aihetta koskeva artikkeli ilmestyi Turun Sanomissa 14.9.2025. Naisten rintama ry kiittää Kerttu Juutilaista erittäin asiallisesta ja hyvin sujuneesta haastattelusta ja sitaattien tarkistuttamisesta.
Toimittaja esitti kaksi kysymystä. Naisten rintaman antamat vastaukset ovat tässä kirjallisessa muodossa. Niitä on muokattu kevyesti luettavuuden vuoksi ja alkuperäisissä vastauksissa olleiden aikamuotojen muuttamiseksi.
TS: Onko lainvalmistelun alla esittämänne kritiikki nähdäksenne osoittautunut aiheelliseksi? Mikä on yhdistyksenne näkemys lain toimivuudesta tällä hetkellä?
NR: Naisten rintama ry:n kritiikki sekä yleisellä periaatteellisella tasolla koskien juridisen sukupuolimerkinnän subjektiivista muuttamista että lakia säädettäessä tehdyn vaikutusarvioinnin osalta on sama kuin aiemmin. Seuraamme aihetta sekä kotimaassa että ulkomailla verrokkimaissa. Esimerkiksi Skotlannissa on käynnissä paljon huomiota saanut oikeusjuttu Sandie Peggie v. NHS Fife. Nainen ja sairaanhoitaja Sandie Peggie kieltäytyi jakamasta naispuolisten sairaanhoitajien pukuhuonetta transnaiseksi identifioituvan mieslääkärin kanssa. Kaikki transsukupuoliset eivät käy läpi huomattavia sukupuoliominaisuuksia muokkaavia hoitoja. Hoidot eivät myöskään muuta heidän sukupuoltaan. Oikeusjuttu ratkeaa lähikuukausina. Monissa muissa maissa on myös vilkasta keskustelua esimerkiksi koulujen wc-tilojen jakamisesta ja jakamatta jättämisestä tyttöjen ja poikien välillä.
Suomen uudessa translaissa ei otettu kantaa siihen, millä tavoin juridinen sukupuoli vaikuttaa sukupuolen mukaan jaoteltuihin arkisiin tiloihin ja palveluihin. Tästä on ollut julkisuudessa sekä paikkansa pitäviä että virheellisiä käsityksiä. Sukupuolen vahvistamista koskevan lain valmistelussa huomioitiin juridisen sukupuolen itsemäärittelyn vaikutukset lisääntymisterveys- ja hedelmöityshoitopalveluissa ja jossain määrin vankien sijoittelussa. Tämä tarkoittaa, että henkilön sukupuoli-identiteetistä huolimatta näissä yhteyksissä häntä käsitellään biologisen sukupuolensa mukaan hedelmöityshoidoissa ja riskiarvioissa.
Laki tarjoaa mahdollisuuden juridisen sukupuolen subjektiiviselle muuttamiselle täysi-ikäisille Suomessa asuville henkilöille. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus poistettiin kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytöntö 2017 lähtien on edellyttänyt. Kansainväliseen transaktivismiin ja suomalaisen valtavirtaisen sateenkaariliikkeen tavoitteisiin nähden Suomessa toteutettiin uudistus, jossa juridinen ja lääketieteellinen prosessi on erotettu toisistaan kokonaan. Muissa maissa näiden välillä on useimmiten kytkentä. Ruotsinkin uudessa translaissa vaaditaan kontakti terveydenhuollon ammattilaiseen juridisen sukupuolen muutosprosessissa.
On sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön tehtävä arvioida lain vaikutuksia valtion näkökulmasta. Sen lisäksi on hyvä seurata yhteiskunnallisia yhteisvaikutuksia useammasta syystä haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän osalta. Yksi vaikutus Suomessa on se, että juridisen muutoksen voi hakea missä vaiheessa yksilöllistä transprosessia hyvänsä. Ulkomaisilta, ei vastuullisesti toimivilta verkkoklinikoilta hankitut hormonireseptit, ilman sukupuolidysforiadiagnoosia hankitut mastektomiat (esitelty henkilö- ja yksityiskohtaisesti mm. Arman Alizadin ohjaamassa Mun maailma -realitysarjassa) ja juridisen sukupuolen itsemäärittely ovat tehneet monille kehon ja minuuden muokkaamisesta itsenäisen projektin. Itselääkintä on riskialtista ja ilman psykiatrista ja/tai psykososiaalista tukea hankitut toimenpiteet kuten rintojen poisto voivat jättää henkilön varsin yksin. Transsukupuoliseksi identifioituvien kohdalla kyseessä on nykyään enimmäkseen biologisista tytöistä ja naisista koostuva vähemmistöryhmä, jossa autismin kirjo ja psykiatrinen oheissairastavuus ovat yliedustettuna. Siksi tämä on naisasia. Suomalaiset detransitioituneet naiset ovat kertoneet kokemuksistaan mm. omilla Youtube-kanavillaan ja podcast-isäntä Benjamin Boycen haastatteluissa Ylen tuottamien ohjelmien lisäksi.
TS: Kritisoitte myös lainvalmistelun alla esim. sukupuoliarvioinnin puutteellisuutta. Miltä osin tätä olisi nähdäksenne ollut erityisen tarpeellista tehdä?
NR: Lakia säädettäessä sen vaikutuksia tyttöjen, naisten tai myöskään poikien ja miesten osalta ei arvioitu. Hallituksen esityksessä ei tehty sukupuolivaikutusten arviointia. Sieltä löytyy ”vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen”, joka kohdistuu lähinnä sukupuolivähemmistöjen edustajiin. Sivulla 67 käsitellään naisten ja miesten tiloja. Suomessa on vain vähän sääntelyä niistä. Juridinen sukupuoli ei ole peruste käyttää tiettyä tilaa. Tämä todetaan monissa tähän liittyvissä asiakirjoissa mm. tasa- arvovaltuutetun toimesta.
”Esimerkiksi tasa-arvolaissa syrjintää on sellainen palvelun tarjoajan menettely, jossa henkilö asetetaan epäedullisempaan asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Lain mukaan on kuitenkin sallittua tarjota palvelua yksinomaan tai pääasiallisesti vain toisen sukupuolen edustajille, jos se on perusteltua oikeutetun tavoitteet saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin.” (HE 189/2022, sivu 67). Edellinen tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara suositteli kertomuksessaan eduskunnalle 2022, että ”Lain tasolla pitäisi linjata, miten sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon sukupuolen mukaan eriytetyissä tiloissa ja palveluissa” (sivu 81).
Suomen tasa-arvolaki (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) on alun perin YK:n Naisten oikeuksien yleissopimuksen kansallista toimeenpanoa. Naisten rintama ry painottaa tämän fokuksen säilyttämistä. Olisi mielenkiintoista, jos mediat kysyisivät yhdenvertaisuusvaltuutetuksi siirtyneen, kaudeltaan lyhytaikaiseksi jääneen nykyisen tasa- arvovaltuutetun Rainer Hiltusen kantaa siihen, millainen laki olisi mahdollista säätää sukupuolitettujen puku- ja pesutilojen takaamiseksi. Lienee ajan kysymys, milloin Sandie Peggie -tyylistä tapausta käsitellään Suomessa tavalla tai toisella.
Linda Hart, VTT, dosentti (sosiologia)
Puheenjohtaja, Naisten rintama ry
