Gender-ajattelun vastustaminen ei tarkoita naisvihamielisyyttä

Kirjoitus on vastine Thomas Blomqvistin Vieraskynä-kirjoitukseen ”Sukupuolten tasa-arvon vastainen liike uhkaa myös demokratiaa” Helsingin Sanomissa 3.7.2021. Sitä ei erikseen lähetetty millekään taholle julkaistavaksi.

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist liittää Vieraskynä-kirjoituksessaan ”Sukupuolten tasa-arvon vastainen liike uhkaa myös demokratiaa” (HS 3.7.2021; 1) toisiinsa naisten ja miesten välisen tasa-arvon etenemisen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Blomqvist mainitsee samassa kappaleessa naisten oikeuksien etenemisen YK-tasolla ja gender-käsitteen todentamisen kansainvälisissä neuvotteluissa, aivan kuin nämä kaksi asiaa kuuluisivat erottamattomasti yhteen. Blomqvist on huolissaan ”anti-gender-liikkeestä”, joka Blomqvistin mukaan ”pyrkii heikentämään naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kyseenalaistamalla jo saavutettuja kansainvälisiä sitoumuksia”, sekä ”murentamaan demokratiaa esimerkiksi verkossa tapahtuvan kohdennetun häirinnän kautta”. Blomqvist mainitsee myös, että ”anti-gender-liikettä luonnehtivat vaihtelevasti naisvihamielisyys ja toisinaan kansallismieliset arvot. Toisinaan toimijoilla on yhteyksiä eri uskontotaustaisiin järjestöihin ja instituutioihin.” Blomqvist luo kirjoituksessaan vastakkainasettelun konservatismin ja arvoliberaaliuden välille. Arvoliberaaliuden hän esittää ainoana oikeana vaihtoehtona naisten aseman paranemisen kannalta. Lisäksi Blomqvist esittää, että naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen kulkisivat aina käsi kädessä. Blomqvistin kirjoituksessa on nähtävissä useita ongelmakohtia, joihin tässä vastineessa halutaan tarttua.

Ensinnäkin gender-käsitteen edistäminen ei palvele naisasiaa. ”Gender” eli sosiaalinen sukupuoli on alkujaan tarkoittanut feministisessä teoriassa sukupuoliroolia. Sukupuoliroolit nähtiin toisen aallon feminismissä sortavana järjestelmänä – tapana sosiaalistaa naiset miehiä huonompaan yhteiskunnalliseen asemaan. Toisen aallon feminismissä pyrittiinkin tämän vuoksi sukupuoliroolien kritisointiin, sillä sukupuoliroolien ensisijaisena tarkoituksena nähtiin naisten yhteiskunnallisen osallistumisen estäminen (esimerkiksi ideaali naisesta kotirouvana). Tämän käsityksen mukaan sukupuolirooli tuli ulkoa päin annettuna. Tämä eroaa huomattavasti gender-termin nykymerkityksestä, jossa se ymmärretään ”sukupuoli-identiteetiksi”. Suomen kielessä “gender”-käsitettä kuvataan nykyisin myös termillä “sukupuolen moninaisuus” esimerkiksi Seta ry:n materiaaleissa. Tässä käsityksessä “gender” kumpuaa ihmisen sisältä ulospäin, ja on synnynnäinen ominaisuus. Sen on toisinaan väitetty perustuvan poikkeavaan neurologiaan (mies- tai naisaivoihin), mitä ei kuitenkaan nykylääketieteessä ole voitu todentaa. Tästä näkökulmasta onkin perusteltua verrata sukupuoli-identiteettiä siihen, miten esimerkiksi kristinuskossa ymmärretään sielu. Usein erityistä sukupuoli-identiteettikokemusta myös perustellaan ihmisen kiinnostuksenkohteilla tai pukeutumismieltymyksillä, jotka poikkeavat omalle sukupuolelle asetetuista normeista.

Uskoipa sisäsyntyiseen sukupuoli-identiteettiin tai ei, gender-käsite ei sovi yhteen naisten oikeuksien edistämisen kanssa. Mikäli uskotaan, että nainen, joka viihtyy lyhythiuksisena ja pelaa vapaa-ajallaan jalkapalloa, ei enää olekaan nainen, kavennetaan ennestään naisille varattua sosiaalista liikkumavaraa. Mitä tämä tarkoittaa oletuksista, joita naiseuteen liitetään? Kun seuraa keskustelua sukupuolen moninaisuuden käsitteestä, vaikuttaa siltä, että sen sisältämät määritelmät eivät juuri poikkea konservatiivisesta ajattelusta. Konservatiivisen ajattelutavan mukaan tietyn sukupuolen edustajan tulee pitää tietyistä asioista ja käyttäytyä tietyllä tavalla. Sukupuolen moninaisuutta kuvaavissa teksteissä logiikka toimii päinvastoin: Jos pidät tietyistä asioista ja käyttäydyt tietyllä tavalla, tulee sinun siis olla tiettyä sukupuolta. Toisin sanoen gender-ajattelu pohjaa yhtä seksistiseen logiikkaan kuin konservatismikin. Naisten rintama ry sanoutuu irti sekä konservatiivisesta sukupuoliroolien määrittelystä että gender-ajattelusta.

Blomqvistin kirjoituksessa linkitetään gender-ajattelun ja feminismin lisäksi toisiinsa ”anti-gender”-liikkeet ja konservatismi sekä jopa verkkohäirintä. Tämä oletus on paitsi erittäin mustavalkoinen myös virheellinen. Se sivuuttaa täysin eri maissa toimivat gender-ajattelua kritisoivat naisasialiikkeet. Näiden liikkeiden periaatteet ovat monilta osin kaukana konservatismista, eivätkä ne siten saa rahoitusta ”uskontotaustaisilta järjestöiltä” tai muiltakaan vastaavilta tahoilta.

Naisten rintama ry on järjestönä poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumaton. Jäsenistössämme on kuitenkin esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajia ja poliittisesti vasemmalle asemoituvia naisia. Niin konservatismiin kuin arvoliberalismiinkin liittyy monia muitakin naisasian kannalta ongelmallisia tekijöitä kuin genderkysymys, kuten naisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset. Naisasiaa ei tämän vuoksi tulisi asettaa minkään ismin tai sen ulkopuolisen poliittisen agendan alaiseksi.

Blomqvistin vieraskynäkirjoituksesta voidaan todeta, että suomalaisessa valtamediassa ajetaan vaikutusvaltaisiltakin tahoilta mustavalkoisia käsityksiä naisasiasta. Naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet saattavat usein olla ristiriidassa keskenään, kuten vaatimukset naisten omien tilojen ja toimintamuotojen sukupuolineutraloinnista osoittavat. Konservatismi ja arvoliberalismi – kuten muutkaan ismit – eivät ole riittäviä ajamaan naisten ja tyttöjen oikeuksia, vaan liian usein jopa haitaksi näille oikeuksille. Tarvitaan erillinen liike, joka keskittyy ainoastaan siihen, mikä on hyväksi naisille ja tytöille. Tämä on yksi syistä, miksi Naisten rintama ry perustettiin.

Naisten rintama ry:n hallitus

LÄHTEET:

(1) ”Sukupuolten tasa-arvon vastainen liike uhkaa myös demokratiaa” (HS, 3.7.2021) https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008055364.html