Onko sukupuoli vain tunne? Uuden neuvolaoppaan hämmentävät opit terveydenhoitohenkilökunnalle

Teksti on Naisten rintama ry:n jäsenen kannanotto oppaaseen “Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä – Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta” (1). Oppaan on julkaissut Sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2022, ja sen tarkoituksena on olla opas tasa-arvotyöhön neuvolatyössä ja lapsiperheiden parissa tapahtuvassa sosiaali- ja terveysalan työssä. Opas on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Se tarjoaa työntekijöille keinoja edistää tasa-arvoa asiakastyössään. Oppaassa pyritään haastamaan perinteisiä sukupuolirooleja ja sukupuoliin kohdistuvia stereotypioita.

Nämä ovat arvokkaita tavoitteita, ja sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulma oppaassa onkin tärkeä. Siinä kehotetaan muun muassa ottamaan huomioon erilaiset perheet, tukemaan vanhempien tasa-arvoisia mahdollisuuksia lasten hoitoon ja välttämään sukupuolistereotyyppisten käsitysten tuottamista puheessa asiakkaiden kuullen, erityisesti kun kyse on lapsista. Oppaassa esitetään myös ideologisesti värittyneitä väitteitä liittyen sukupuolen moninaisuuteen. Tässä tekstissä tarkastellaan kriittisesti näitä väitteitä.

Suomen äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmää pidetään yleisesti ottaen ylpeydenaiheena. Siellä hoidetaan raskaana olevia äitejä, tarkkaillaan raskauden kulkua, ja lapsen syntymän jälkeen seurataan lapsen kasvua ja tuetaan vanhempia. Lapsi on neuvolapalveluiden piirissä kouluikään asti. (2). Laaja neuvolaverkosto palvelee käytännössä katsoen kaikkia äidiksi tulevia naisia ja heidän lapsiaan Suomessa. Uuden neuvolaoppaan välilliset vaikutukset voivat olla laajat. Opas voi vaikuttaa paitsi äiteihin ja isiin, myös lapsiin ja heidän kohteluunsa. Vaikutukseksi lasken sen, että lasten vanhemmat tai lapsi itse alkavat uskoa oppaassa esitettyihin väitteisiin, tai että lasten vanhempien luottamus terveyden- tai sosiaalihuollon henkilökuntaa kohtaan romahtaa, kun he huomaavat heille annetun tiedon olevan ideologisesti värittynyttä. Ideologisuus ilmenee erityisesti tavassa, jolla opas käsittelee sukupuolen moninaisuutta.

Ajatus sukupuolen moninaisuudesta pohjautuu teoriaan kaikilla ihmisillä olevasta sukupuoli-identiteetistä, joka määrittää ihmisen todellisen sukupuolen biologian sijaan. Oppaassa määritellään sukupuolta näin:

Sukupuolen moninaisuus -ilmaisu viittaa siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö. Sukupuoli voi määrittyä esimerkiksi juridisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti tai psyykkisesti. Se voi olla esimerkiksi geneettinen, anatominen, hormonaalinen, neurologinen tai kehollinen kokemus, aistinen kokemus, tunne tai kognitio. Sukupuoleen liittyvää yksilöllistä vaihtelua on sekä fyysisessä kehityksessä että yksilön kokemuksessa oikeasta sukupuolestaan. Sukupuolia on monia ja niitä on muitakin kuin jako tyttöihin, poikiin, naisiin ja miehiin. Sukupuolessa on monenlaisia ulottuvuuksia, jotka eivät useinkaan ole yksiselitteisiä. Kaikki eivät sovi kaksijakoisen sukupuolierottelun muottiin. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. (1, s. 26)

Määritelmä on epämääräinen ja kehämäinen, eikä määrittele oikeastaan mitään. Jos sukupuoli voi olla aistikokemus tai juridinen määrittely, mitä se oikeastaan on? Neuvolan työntekijöiden ja sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan oletetaan ilmeisesti unohtavan kaikki se, mitä he opinnoissaan ja työssään ovat tienneet ja oppineet ihmisen biologisesta sukupuolesta, sen määräytymisestä, ilmenemisestä ja havaitsemisesta. Erikoista tässä on se, että neuvolassa ollaan lisääntymisbiologian ytimessä. Sukupuoli on ihmisen lisääntymisbiologinen ominaisuus, joka on kaksijakoinen. Oppaassa kerrotaan kuitenkin, että sukupuoli ei jakaudu vain naisiin ja miehiin, ja että sukupuoli voi olla tunne. Tasa-arvoa käsitteleväksi oppaaksi näkökulma on harvinaisen seksistinen. Mikä tunne naissukupuolta kuvaa? Tunne siitä, että pitää vaaleanpunaisista röyhelömekoista ja kakkujen leipomisesta?

Neuvolaoppaaseen sisältyy myös sanasto, joka on nimetty Sukupuolten tasa-arvon edistäjän pieneksi sanastoksi. Siinä on lähinnä sukupuolen moninaisuuteen liittyviä termejä, kuten cissukupuolisuus:

Cissukupuolisuus

Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi. (1, s.53)

Sanastossa siis kerrotaan, että kaikilla ihmisillä on sukupuoli-identiteetti, ja että kaikkien ”cissukupuolisten” ihmisten sukupuolen ilmaisu on stereotyyppisen naisellista tai miehekästä. Tämä on vanhoillinen ajattelutapa, joka ei edistä sukupuolten tasa-arvoa. Tekstissä vihjataan, että jos henkilö ei täysin toteuta naiseuden tai mieheyden stereotyyppejä, hän ei olekaan sitä sukupuolta, jota luuli olevansa. Sukupuoliin liitetyt stereotypiat myös vaihtelevat jonkin verran eri kulttuureissa. Ilmeisesti myös ihmisten sukupuolet vaihtelevat sen mukaan, miten hyvin he vastaavat kulloisenkin kulttuurin sukupuolistereotyyppisiä käsityksiä mieheydestä ja naiseudesta.

Oppaassa myös toistetaan väitettä, että kaikkien lasten sukupuoli määritellään syntymässä. Todellisuudessa sukupuoli voidaan havaita ennen syntymää, mutta viimeistään silloin. Nykyään monet vanhemmat haluavat tietää lapsensa sukupuolen jo ennen lapsen syntymää, ja se onkin mahdollista ultraäänitutkimuksella raskauden keskivaiheen paikkeilla. Tällä tiedolla ei Suomessa varmasti useimmiten tehdä mitään erityistä, paitsi korkeintaan valitaan lapselle valmiiksi nimi. Tiedolla voi kuitenkin olla myös negatiivisia seurauksia. Monissa maissa abortoidaan tyttösikiöitä sukupuolen takia suurissa määrin. Tämä on johtanut tyttöjen määrän radikaaliin vähenemiseen, kun syntyvien lasten luonnollinen suhdeluku on vääristynyt valikoivien aborttien vuoksi. (3) Neuvolaopas ottaa kantaa vastasyntyneen lapsen sukupuolen havaitsemiseen ja intersukupuolisuudeksi nimitettyyn joukkoon harvinaisia sukupuolen kehityksen poikkeamia:

Intersukupuolisilla henkilöillä sukupuolen anatomiset, kromosomaaliset tai hormonaaliset merkit voivat olla määrittymättömät. Intersukupuolisuus voi tulla ilmi heti vastasyntyneenä tai myöhemmin elämän aikana. Intersukupuolisen lapsen sukupuolta joidenkin kehon piirteiden perusteella määritettäessä on aina olemassa virheen mahdollisuus, koska sukupuolen tunnusmerkkeinä pidetyt kehon piirteet ovat ristiriitaiset eikä lasta voida niiden perusteella määritellä nais- tai miespuoliseksi. Vastasyntyneen lapsen sukuelimissä on usein myös synnynnäistä vaihtelua. Vastasyntyneen lapsen sukupuoli on aina olettamus, myös niiden lasten kohdalla, joilla sukupuolen ulkoisina tunnusmerkkeinä pidetyt ominaisuudet ovat ristiriidattomat. Muunsukupuolisuus kuvaa sukupuolta, joka ei yksiselitteisesti ole miehen tai naisen sukupuoli vaan se voi olla näiden yhdistelmä tai jotakin muuta. Muunsukupuolisuus ei kuvaa kaikkia sukupuolia, jotka eivät sijoitu kaksijakoisen mies-naissukupuolijaottelun sisälle. (1, ss. 26–27)

Opas siis epäsuorasti väittää, että vastasyntynyt voi olla muunsukupuolinen, ja että hänen sukupuolensa on aina olettamus. Muunsukupuolisuus on kuitenkin identiteetti, ihmisen oma kokemus sukupuolestaan. Vastasyntyneellä tuskin on tällaiseen kokemukseen mahdollisuutta. Muunsukupuolisuutta ei tule myöskään sekoittaa intersukupuolisuuteen, joka on erittäin harvinainen sukupuolen kehityksen poikkeama. Tätä ei aina havaita syntymässä vaan vasta myöhemmin. Jo valmiiksi pienestä intersukupuolisten joukosta murto-osa on niitä, joiden suhteen sukupuolen määrittelyssä on ongelmia. Suurin osa heistä pystytään tunnistamaan naisiksi tai miehiksi. Väite siitä, että vastasyntyneen sukupuoli olisi aina oletus, on virheellinen, ja asia on todellisuudessa päinvastainen. Vain hyvin pienellä osalla syntyvistä lapsista on sukupuolen kehityksen geneettinen poikkeama.

Koska oppaassa kehotetaan tarkastelemaan kriittisesti sukupuoliin liitettyjä stereotyyppejä, kehotetaan siinä myös neuvolahenkilökuntaa välttämään niiden pönkittämistä. Opas on kuitenkin ristiriidassa itsensä kanssa: yhtäältä se kritisoi perinteisten sukupuoliroolien ylläpitämistä, toisaalta se nimeää sukupuoliroolit uudelleen “sukupuolen ilmaisuksi” erityisesti lasten kohdalla. Ovatko siis leikit ja vaatteet kaikille lapsille sukupuolen ilmaisua, joista tulee päätellä heidän sukupuoli-identiteettinsä? Tämä on täysin ristiriidassa sen käsityksen kanssa, että lapsi saa toimia sukupuoliroolien vastaisesti, ja kyseinen toiminta ei ole muuta kuin lapsen oman persoonallisuuden ilmaisua. Tämä on käänteistä sukupuoliroolien pönkittämistä. Konservatiivinen sukupuolirooliajattelu voidaan kiteyttää yksinkertaistaen niin, että sen mukaan naiset hoitavat lapsia, siivoavat ja käyttävät hameita. Progressiivinen sukupuolirooliajattelu puolestaan väittää, että se, joka hoitaa lapsia, siivoaa ja käyttää hametta, on nainen. Toisin sanoen lapsi, joka ilmaisee sukupuoltaan vastoin perinteistä sukupuoliroolia, onkin vastakkaista sukupuolta tai hänellä ei ole lainkaan sukupuolta (sukupuoleton, agender) (4). Tämä ei ole edistyksellistä, vaan taantumuksellista.

Toivon, että Suomen neuvolahenkilökunta ei ala toistaa neuvolaoppaassa esitettyjä taantumuksellisia ja ideologisia väitteitä asiakkailleen, varsinkaan lapsille. Toisin kuin oppaassa väitetään, sukupuoli ei määrity kulttuuristen odotusten ja stereotyyppien mukaisesti. Sukupuoliroolien vastaisesti toimivan lapsen sukupuoli pysyy ennallaan, eikä lapsi muutu pojasta tytöksi, vaikka pitäisi prinsessaleikeistä. Tällainen ajattelu ei edistä sukupuolten tasa-arvoa, vaan vie sitä taaksepäin.

Kirjoittaja on Naisten rintama ry:n jäsen.

Lähdeviitteet:

(1) Hakulinen, T.; Onwen-Huma, H.; Pulkkinen, P.; Sandt, M.; Varsa, H. (2022). Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä – Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022: 9. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164268

(2) Sosiaali- ja terveysministeriö. Neuvolat. https://stm.fi/neuvolat

(3) DownToEarth (2019). Selective abortions killed 22.5 million female foetuses in China, India. https://www.downtoearth.org.in/news/health/selective-abortions-killed-22-5-million-female-foetuses-in-china-india-64043

(4) Sateenkaarisanasto, SETA https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/