TIEDOTE – Naisten rintama ry:n kannanottopyyntö STM:lle translain uudistukseen liittyen ja saamamme vastaus

Kannanottopyyntömme STM:n lainvalmistelutyöryhmälle ja heiltä saamamme vastaus

Naisten rintama ry lähetti 3. elokuuta kannanottopyynnön sosiaali- ja terveysministeriön yhteyshenkilölle lainvalmistelutyössä ”hallituksen esitys transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta”.

Esitimme viestissämme lukuisia kysymyksiä liittyen translain uudistukseen liittyvään lainvalmistelutyöhön. Nostimme esille sellaiset asiat, joiden kohdalla näimme, että oli jätetty huomioimatta merkittäviä kysymyksiä, kuten lain mahdolliset sukupuolivaikutukset.

KANNANOTTOPYYNTÖMME KOKONAISUUDESSAAN:

Olet yhteyshenkilönä lainvalmistelutyössä ”hallituksen esitys transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta”. Koska tällä hetkellä valmisteilla olevat asiakirjat eivät ole julkisia, tutustuimme lainvalmistelutyössä tehtyyn dokumenttiin “Vaihtoehtoiset sääntelymallit sukupuolivähemmistöjen oikeudellisen aseman järjestämiseksi. Translainsäädännön uudistamisen valmistelutyöryhmä” vuodelta 2020. Pyydämme kirjallista vastausta kysymyksiin, joihin ei löytynyt jälkimmäistä dokumenttia lukiessa vastausta. Julkaisemme sivuillamme kannanoton lainvalmistelusta ja mainitsemme olleemme ministeriöön yhteydessä. Tässä yhteydessä voimme myös kertoa, millaisen vastauksen saimme sinulta STM:n edustajana.

Olemme naisjärjestö, joten olemme tarkastelleet lainvalmistelua erityisesti naisten ja tyttöjen näkökulmasta. Tarkoitamme naisella ihmislajin naaraspuolista edustajaa ja miehellä vastaavasti ihmislajin koiraspuolista edustajaa. Käytimme apuna STM:n käsikirjaa[1] tasa-arvotyön tueksi. Lakialoitteessa on kohtia, joita lämpimästi kannatamme, kuten hedelmättömyysvaatimuksen poisto. Samaan aikaan on kuitenkin jätetty huomioimatta merkittäviä kysymyksiä, kuten lain mahdolliset sukupuolivaikutukset. Kiinnitimme valmistelutyöryhmän raportissa erityisesti huomiota laajaan malliin, eli hakemusmenettelyyn ja harkinta-aikaan, jossa oikeudellisen sukupuolen vahvistamista tarkoittavan ilmoituksen voisi tehdä 18/15 vuotta täyttänyt henkilö, joka kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty (myöhemmin tekstissä ”laaja malli”).

Tässä muutamia asioita, jotka ovat suunnanneet esittämiämme kysymyksiä. Olemme viitanneet ulkomaisiin lähteisiin, jos teemasta ei ole saatavilla kotimaista lähdeaineistoa kuten tutkimuksia tai uutisartikkeleita:

  • Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännökseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Perinteisesti yhdenvertaisuus lain edessä on merkinnyt ensi sijassa vaatimusta yhdenvertaisuudesta lain soveltamisessa. Laajassa mallissa tarkoitettu oikeudellisen sukupuolen vahvistaminen koskisi valmistelutyöryhmän esittämässä mallissa käytännössä kaikkia Suomen kansalaisia, jotka haluavat vaihtaa juridista sukupuolta.
  • Suomessa vuonna 2016 poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten uhreista 96 % oli naisia[2]. Seksuaalirikosten tekijöistä 99 % oli miehiä.
  • Lain sukupuolisiveellisyyden loukkaamisesta 21 §:n tämänhetkinen tulkinta johtaa siihen, että jos ulkoisesti mies ilmaantuu naisten suihku- tai pukeutumistiloihin, hän loukkaa sukupuolisiveellisyyttä[3]. Esimerkiksi Islannissa[4] juridisen sukupuolen itsemäärittelyn mahdollistava laki on johtanut siihen, että uimahalleihin on tehty ohjeistus koskien tilanteita, joissa naiset ahdistuvat miehen ilmaannuttua heidän ja mukana olevien lasten kanssa samoihin suihkutiloihin. Islannissa tuli heinäkuussa 2019 voimaan laki itsemääräämiseen perustuvasta sukupuolesta (Act on Gender Autonomy, no. 80/2019)[5]. Lain mukaan 18 vuotta täyttänyt henkilö voi tehdä oikeudellisen sukupuolensa vahvistamista ja nimenmuutosta koskevan ilmoituksen maan väestörekisteriviranomaiselle. Oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen ja nimenmuutoksen edellytykseksi ei saa asettaa vaatimusta kirurgisista tai lääkkeellisistä hoidoista eikä psykoterapiasta tai muista vastaavista hoidoista.
  • Suomen lainsäädännössä ei ole erikseen määritelty juridista ja biologista sukupuolta. Laissa miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 1§ mainitaan, että tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Käsitteitä nainen ja mies ei ole kuitenkaan määritelty tämän tarkemmin. Naisilla ei Suomessa ole laissa määriteltyjä biologiseen sukupuoleen perustuvia (nk. sex-based -rights) oikeuksia omiin suihku- jne. tiloihinsa, kuten joissain maissa.
  • Isobritannialainen naisjärjestö Fair Play For Women teki vuonna 2019 maan poliisilaitoksille kyselyn[6] siitä, miten nämä kirjaavat rikoksista epäiltyjen sukupuolen. 51 poliisilaitoksesta 16 vastasi kirjaavansa sen sukupuolen, jonka rikoksesta epäilty ilmoittaa, riippumatta siitä, mikä tämän juridinen sukupuoli on.
  • Julkisuuteen tulleen Iso-Britannian oikeusministeriön 2019 vuonna tehdyn selvityksen[7] mukaan vankilassa olevista naisista oli seksuaalirikollisia 3,3 %, miehistä 16,8 % ja transsukupuolisista 58,9 %. Ei ole tiedossamme, onko luvussa mukana henkilöitä, joiden sukupuolimerkintä perustuu omaan ilmoitukseen.
  • Yhdysvalloissa joissain osavaltioissa miehen on mahdollista päästä naisten tiloihin, jos hän ilmoittaa olevansa nainen. Miehet, jotka ovat määritelleet itsensä naisiksi, ovat ahdistelleet ja tehneet seksuaalista väkivaltaa naisia kohtaan. Ilmiötä on tarkasteltu systemaattisesti vähän[8], eikä valtio tiettävästi tilastoi näitä tekoja erillään naisten tekemistä rikoksista. Aiheesta ei ole julkaistu vertaisarvioituja tutkimuksia.
  • Tutkimusten[9] [10] mukaan miehet säilyttävät ylivoimansa urheilussa senkin jälkeen, kun he ovat alentaneet hormonitasonsa tällä hetkellä vaaditulle tasolle. Jos laaja malli vahvistettaisiin, se lisäisi painetta avata naisten urheilusarjat myös miehille.

Odotamme sinulta kirjallista vastausta kaikkiin alla oleviin kysymyksiin, jotka koskevat ns. laajaa mallia eli sukupuolen juridista vaihtamista ilmoitusmenettelyllä.

  • Miten sukupuolivaikutusten arviointi on aloitettu lainvalmistelun aikana? Millaisia tuloksia siitä on saatu ja miten sitä on toteutettu (tilastot, tutkimukset, selvitykset)? Jos sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty, miten tämä on perusteltu?
  • Miten lainvalmistelussa on huomioitu vaikutukset sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja resurssien jakautumiseen? Jos niitä ei ole käsitelty tai ei käsitellä, miten tämä perustellaan?
  • Onko lainvalmistelussa tehty riskinarviointia sukupuolivaikutuksiin liittyen? Jos ei ole tehty, miksi?
  • Miten lainvalmistelussa on otettu huomioon sen ehkäiseminen, että transsukupuolisten henkilöiden lisäksi esimerkiksi seksuaalirikolliset voisivat halutessaan käyttää hyväkseen oikeutta oikeudellisen sukupuolen vahvistamiseen? Onko asiassa kuultu asiantuntijoita, jotka työskentelevät seksuaalirikollisten kanssa? Jos ei, miten tämä perustellaan?
  • Mikäli laaja malli otettaisiin käyttöön, voisi sukupuolenkorjausprosessia läpikäymätön mies, jonka juridinen sukupuoli on nainen, vaatia pääsyä esimerkiksi naisten suihku- ja pukeutumistiloihin. Tämä saattaisi johtaa hankaliin tilanteisiin. Jos sukupuolenkorjausprosessia läpikäymätön mies ei pääsisi naisten suihku- ja pukeutumistiloihin, tilojen ylläpitäjä voisi syyllistyä syrjintään. Onko lainvalmistelussa käsitelty esimerkiksi sitä, millaisia vaikutuksia laajalla mallilla voisi transsukupuolisten lisäksi olla haavoittuviin väestöryhmiin kuten
    1. naisiin, joiden ei ole kulttuurisista tai uskonnollisista syistä mahdollista pukeutua ja peseytyä samassa tilassa sellaisen miehen kanssa, joka ei ole käynyt hormonihoidoissa tai leikkauksissa, eli vastaa ulkoisesti täysin ketä tahansa miestä?
    2. seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen mahdollisuuksiin jakaa julkisia peseytymis- ja pukeutumistiloja sellaisen miehen kanssa, joka ei ole käynyt hormonihoidoissa tai leikkauksissa, eli vastaa ulkoisesti täysin ketä tahansa miestä?
  • Aiemmin mainittu perustuslain 6§:n vaatimus yhdenvertaisuudesta lain soveltamisessa mahdollistaisi sen, että kuka tahansa, myös seksuaalirikoksista vankilaan tuomitut miehet, jotka eivät ole transsukupuolisia, voisivat vaihtaa juridisen sukupuolensa itseilmoitusmenettelyllä ja olla oikeutettuja naisten vankiloihin pääsemiseen. Onko lain valmistelussa kuultu asiantuntijoita, joilla on asiantuntemusta arvioida väärinkäytösten mahdollisuutta? Jos ei, miksi?
  • Miten lainvalmistelussa on käsitelty sukupuolivaikutusten näkökulmasta naisurheilijoiden tasapuolisia mahdollisuuksia urheilussa menestymiseen tilanteessa, jossa laaja malli otettaisiin käyttöön? Jos sukupuolivaikutuksia ei ole käsitelty, miten tämä on perusteltu?
  • Onko lainvalmistelussa esitetty, miten mahdollistettaisiin laajan mallin voimaan tultua asianmukaisen tilastollisen, naisia ja miehiä koskevan tiedon kertyminen liittyen esimerkiksi vanhemmuuteen, palkkoihin, terveyteen ja työelämään? Jos tätä ei ole käsitelty tai otettu huomioon, miksi?

Naisten rintama ry:n hallitus

Lähdeviitteet:

[1] Sukupuolisilmälasit käytössä. Käsikirja ministeriöiden tasa-arvotyön tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:8.

[2] https://rikoksentorjunta.fi/seksuaalirikokset

[3] https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005144551.html

[4] https://reykjavik.is/sites/default/files/ymis_skjol/skjol_utgefid_efni/trans_folk_kyngreind_rymi_vefur.pdf

[5] Act on Gender Autonomy

[6] https://fairplayforwomen.com/police_record_males_as_female/

[7] https://www.bbc.com/news/uk-42221629

[8] https://womanmeanssomething.com/targetstudy/

[9] https://link.springer.com/article/10.1007/s40279-020-01389-3#Sec16

[10] https://bjsm.bmj.com/content/early/2021/02/28/bjsports-2020-103106

SAAMAMME VASTAUS JA JATKOTOIMENPITEET:

Saimme sosiaali- ja terveysministeriön lakimieheltä vastauksen 13. elokuuta. Viestissään hän kiitti Naisten rintama ry:tä hyvistä kysymyksistämme sekä siitä, että nostimme esiin tärkeitä asioita. Tämän lisäksi hän kertoi, että STM on 27.5.2021 asettanut translainsäädännön uudistamisen seuranta- ja arviointiryhmän sekä virkamiestyöryhmän, mutta aloitus on viivästynyt töiden priorisointien vuoksi. Viestinsä lopuksi hän mainitsi, että lainsäädännön valmisteluun kuuluvaa vaikutusten arviointia niin sanotun laajan mallin osalta ei ole vielä tehty.

Varsinaisessa kannanottopyynnössämme esittämämme kysymykset ovat relevantteja. Lakiesitys on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2021 viikolla 51. Lainvalmistelutyöryhmä ei ole näkemyksemme mukaan varannut riittävästi aikaa käydä kokonaisvaltaisesti läpi lakiuudistuksen sukupuolivaikutuksia.

Naisten rintama ry näkee tarpeelliseksi jatkaa vuoropuhelua lainvalmistelutyöryhmän kanssa. Tämän lisäksi aiomme myös lähestyä eri puolueiden kansanedustajia aiheen tiimoilta, sekä pyrkiä tiedottamaan eri tahoja lakiuudistuksen ongelmakohdista.