Puheenvuoro naisurheilun puolesta

Kyseinen teksti lähetettiin Iltalehden “Urheilu” -osastolle vapaana kannanottona 30.6.2021. Tekstiä ei julkaistu.

Puheenvuoro naisurheilun puolesta

Mediassa on lähipäivinä uutisoitu vilkkaasti transnaisen, painonnostaja Laurel Hubbardin pääsystä kisaamaan Tokion kesäolympialaisiin 2021. Hubbardin kisoihin pääsyn vuoksi 21-vuotiaalta tongalaiselta Kuinini ”Nini” Manumualta jäi kisapaikka saamatta. Jo vuonna 2017 Manumua nähtiin poikkeuksellisen lahjakkaana painonnostajana, ja hänelle povattiin menestyksekästä urheilu-uraa. Haave olympialaisista kuitenkin kariutui viime metreillä, kun Laurel Hubbard sai paikan.

Suomessakin on esitetty näkemyksiä siitä, miten transnaisten mukaan ottaminen naisten sarjoihin on hyväksyttävää ja ymmärrettävää. Tutkija Marja Kokkonen on esimerkiksi sanonut, että ei näe naisten joutuvan epätasa-arvoiseen asemaan, kun transnaisten annetaan urheilla naisten sarjoissa, ja että transnaisia ei tulisi sulkea naisurheilusta ulkopuolelle. Tämän lisäksi Kokkosen mukaan sukupuolen ja transition vaikutuksesta urheilusuorituksiin on vähän tutkimustietoa (Italehti, 18.4.2020). Haluamme osaltamme korjata aiheeseen liittyviä väärinymmärryksiä ja -tulkintoja.

Pitkän aikavälin tutkimuksissa on mm. selvinnyt, että transnaisten lihasmassa ja voima vähentyvät niukasti, vaikka he olisivat käyttäneet lääkitystä, joka vähentää testosteronin erittymistä. Tutkimuksissa on niin ikään käynyt ilmi, että transnaisten lihasvoima pysyy naisia korkeammalla tasolla ainakin kolme vuotta hormonihoitojen aloituksen jälkeen. Tämän lisäksi on pystytty todistamaan, että transnaisten läpikäymät hoidot eivät merkittävästi vaikuta esim. heidän luuntiheyteensä ja lihasmassaansa. Nämä tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että transnaisten fyysinen ylivoima on verrattavissa miehiin.

Tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, että IOC:n (International Olympic Committee) suositukset eivät tämän vuoksi ole oikeudenmukaisia naisurheilijoita kohtaan, ja että tietyissä lajeissa myös naisten riski vammautua kasvaa. Hormonihoitojen lisäksi täytyy ottaa huomioon, että biologisten miesten ja naisten fysiologisia eroja ovat mm. rasvan kertyminen eri puolille kehoa, sydänlihaksen koko, hapenottokyky ja lantioluun muoto ja leveys. Transidentifioituvilla urheilijoilla on toki oikeus päästä kisaamaan, mutta tässä täytyisi ottaa huomioon se, että miessukupuolen murrosiän läpikäynyt yksilö tulee valtaosassa tapauksista olemaan fyysisesti ylivoimainen naisiin verrattuna hormonihoidoista riippumatta. Naisten ja miesten omat kategoriat urheilussa ovat arkijärjellä ymmärrettävissä, minkä lisäksi viime aikojen tutkimustulokset puoltavat sitä, että nämä kategoriat täytyisi jatkossakin erotella biologisen sukupuolen perusteella.

Naisurheilijoita on painostettu vaikenemaan asiasta, vaikka heidän huolenaiheensa ovat täysin aiheellisia. On epäoikeudenmukaista, että fyysisesti miespuolisten urheilijoiden sallitaan kisaavan naisten sarjoissa, joissa juuri fysiikalla on suurin merkitys – ja että samalla tilanteesta kärsiviä naisia käsketään olemaan hiljaa asiasta. Usein naiset vaikenevatkin. Mikäli asiasta ilmaisee mielipiteensä, saa kimppuunsa suuren joukon ihmisiä, jotka vähättelevät ja syyllistävät naisia usein “syrjintään” ja “foobisuuteen” vedoten.

Kaikilla tulee olla oikeus urheilla, mutta tämä ei saa tapahtua naisurheilijoiden kustannuksella.

Naisten rintama ry:n hallitus
Tuuli Rasilainen
Maiju Huovila
Outi Kantoluoto

LÄHTEET

Vertaisarvioidut tutkimukset

Hilton Emma N., Lundberg Tommy R. (2021)
Transgender Women in the Female Category of Sport: Perspectives on Testosterone Suppression and Performance Advantage.
SpringerLink.
https://link.springer.com/article/10.1007/s40279-020-01389-3#Sec16

Harper Joanna, O’Donnell Emma, Khorashad Behzad Sorouri, McDermott Hilary, Witcomb Gemma L. (2021)
How does hormone transition in transgender women change body composition, muscle strength and haemoglobin? Systematic review with a focus on the implications for sport participation.
British Journal of Sports Medicine.
https://bjsm.bmj.com/content/early/2021/02/28/bjsports-2020-103106

Muut tutkimukset

Wiik A, Lundberg TR,  Rullman E, Andersson DP, Holmberg M, Mandić M, Brismar TB, Dahlqvist Leinhard O, Chanpen S, Flanagan J, Arver S, Gustafsson T (2019)
Muscle strength, size and composition following 12 months of gender-affirming treatment in transgender individuals: retained advantage for the transwomen.
BioRXiv, The Preprint Server for Biology.
https://www.biorxiv.org/content/biorxiv/early/2019/09/26/782557.full.pdf

Muut tekstit

“Trans women retain athletic edge after a year of hormone therapy, study finds” (NBC News, 5.1.2021)
https://www.nbcnews.com/feature/nbc-out/trans-women-retain-athletic-edge-after-year-hormone-therapy-study-n1252764

“Trans women retain 12% edge in tests two years after transitioning, study finds” (The Guardian, 7.12.2020)
https://www.theguardian.com/sport/2020/dec/07/study-suggests-ioc-adjustment-period-for-trans-women-may-be-too-short?CMP=share_btn_tw

“By conflating gender and sex we undermine sporting competition” (The Guardian, 22.6.2021)
https://www.theguardian.com/sport/blog/2021/jun/22/by-conflating-gender-and-sex-we-undermine-sporting-competition

“Athletes told to ‘be quiet’ about transgender weightlifter Laurel Hubbard ahead of Olympics tilt” (7NEWS, 9.5.2021)
https://7news.com.au/sport/olympics/athletes-told-to-be-quiet-about-transgender-weightlifter-laurel-hubbard-ahead-of-olympics-tilt-c-2795167

“Saanko urheilla?” (Iltalehti, 18.4.2020)
https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/060a8079-652c-459c-a987-d23dd0aaf7da

Tekstiä päivitetty 6.8.2021: lisätty tarkennus Iltalehden artikkelin päivämäärästä, sekä linkki varsinaiseen juttuun.