Imetysohjausta vai imetyspainostusta?

Tässä blogikirjoituksessa kirjoittaja pohtii imetykseen liittyviä paineita ja imetysohjausta.

Kun päätin lopettaa vauvani imettämisen varhaisessa vaiheessa, kärsin asiaankuuluvasti tunnontuskista ja häpesin. Koin, että olen epäonnistunut äitinä, ja säälin vauvaani, joka jäi jostakin paitsi – muustakin kuin äidinmaidosta. Mietin, että jos eläisin köyhemmässä maassa, en välttämättä voisi tehdä tällaista ratkaisua, jos äidinmaidonkorviketta ei olisi saatavilla. Lopettamisella oli kuitenkin toinenkin puoli. Vauvan ruokailuhetkiin laskeutui uudenlainen rauha. Minun ja vauvani suhde parani ilman imetyksen aiheuttamaa kipua, ahdistusta ja paniikkioireita (minulle) ja raivokohtauksia liian vähäisen maidontulon vuoksi (vauvalle). Imetyksen lopettamisen jälkeen aloin nauttia minun ja vauvani yhteisestä ajasta enemmän, koska siihen ei kuulunut jatkuvaa kipua ja tuntikausia kestäviä puuduttavia imetyksiä päivästä toiseen. Kuukausia myöhemmin olen päästänyt irti syyllisyydestä ja hyväksynyt tilanteen.

Lapsen syntymä on iso mullistus naisen elämässä. Vaikka lapsi olisi toivottu ja rakastettu, äidin voimat voivat olla koetuksella erityisesti pienen vauvan kanssa. Vauvan hoito on ympärivuorokautista ja intensiivistä, ja sen ohella on toivuttava synnytyksestä. Vauva-arki saattaa olla myös yksinäistä lasta kotona hoitavalle äidille. Osa äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sille altistavat esimerkiksi muuttunut hormonitoiminta, aiempi masennusjakso ja huono synnytyskokemus.[1] Myös imetyksen haasteet ja kokemus vaikeuksien kanssa yksin jäämisestä voivat aiheuttaa pitkään jatkuvaa stressiä äideille.[2]

Suomessa on voimassa suositus vauvan imettämisestä siihen asti, kunnes hän täyttää vuoden. Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka, ja sen jälkeen kiinteiden ruokien antamista imetyksen ohella.[3] Imetysohjausta tulee Suomessa olla saatavilla äideille niin neuvolassa kuin synnytyssairaalassa.[4] Jo raskausaikana neuvolassa imetys otetaan puheeksi, ja äidinmaidon hyötyjä lapselle painotetaan. Äidinmaito onkin useimmissa tilanteissa paras ravinto vauvalle: jokaisen äidin maito on juuri hänen vauvalleen tarkoitettu, sillä on terveyshyötyjä, ja rintaruokinta on kaiken lisäksi taloudellista. Rintamaito ei itse tuotettuna maksa mitään, eikä mukana tarvitse kuljettaa tuttipulloja ja korvikepurkkeja. Äidinmaidonkorvikkeen saatavuus ei myöskään ole itsestäänselvyys: maailmassa on tälläkin hetkellä maita, joissa siitä on pula.[5]

Imetys ei kuitenkaan ole kaikille äideille helppoa. Toisille se voi olla mahdotonta fysiologisista syistä.[6] Imetys voi olla myös erittäin kivuliasta tai vastenmielistä, tai ongelmana voi olla maidon vähäinen määrä tai vauvan saamat allergiset reaktiot, joiden syytä ei tarkkaan tunneta. Näissä tilanteissa on tärkeää tukea äitiä ja koko perhettä, ja muistaa, että aina imetyksen jatkuminen ei ole paras vaihtoehto kaikille osapuolille. Vauvanhoito on muutakin kuin ruokkimista, ja äidin voimavaroja pitäisi riittää kaikkeen muuhunkin. Olisi myös suotavaa, että äiti saisi iloita vauvastaan, eikä viettää ensimmäistä yhteistä vuottaan jälkikasvunsa kanssa hampaitaan kiristellen ja ahdistuen imetysvaikeuksien vuoksi.

Imetyksen hyötyjen painottaminen alkaa neuvolakäynneillä jo raskausaikana, mutta äidinmaidonkorvikkeesta tai pulloruokinnasta ei juuri anneta tietoa. On ymmärrettävää, että imetyksen terveysvaikutuksia painotetaan, ja äidinmaidonkorviketta ei korvikekoodin vuoksi saa mainostaa.[7] Oman raskauteni aikana korvikkeesta tai pulloruokinnasta ei kuitenkaan mainittu sanaakaan neuvolassa. En tarkoita korvikkeen mainostamista, vaan faktoja. Synnytyssairaalassa taas eräs kätilö totesi minulle ensimmäisten imetysten ollessa tuskallisia, että ei ole pakko imettää, jos ei halua, ja korvike on aivan hyvä vaihtoehto. Vauvani saadessa sairaalassa lisäravintoa sain ohjeet siitä, missä asennossa vauva pidetään, kun hänelle annetaan pullolla maitoa. Tässä kaikki. Aiheesta olisi kuitenkin tärkeää saada asiallista tietoa, sillä korvikkeen tai tuttipullon kaupasta hakeminen saattaa olla edessä kenellä tahansa äidillä, jolla imetys ei heti lähdekään käyntiin toivotusti. Tiedon antaminen aiheesta ei tarkoita sitä, että korviketta suositeltaisiin äidinmaidon sijaan, vaan varautumista erilaisiin tilanteisiin. Myös lypsettyä äidinmaitoa voi antaa lapselle tuttipullolla.

Varsinaista imetysohjausta sain lähinnä synnytyssairaalassa. Imetysohjausta olisi ollut saatavilla sairaalan imetyspoliklinikalla, mutta vain kuukauden ajan lapsen syntymästä. Imetykseen voi saada tukea ja ohjausta myös järjestötoimijoilta. Nämä palvelut ovat saatavilla vain ennalta määrättyinä aikoina viikottain, koska resurssit eivät riitä palveluihin, jotka toimisivat joka päivä. Neuvoloissa imetysohjauksen laatu riippuu terveydenhoitajasta ja hänen käymistään lisäkoulutuksista. Tähän olisikin hyvä saada muutos, niin että kaikilla neuvolan terveydenhoitajilla olisi paremmat valmiudet imetysohjaukseen. Tällä hetkellä myös eri tahoilta voi saada hyvin erilaisia neuvoja, mikä voi sekoittaa tilannetta entistä enemmän.

Oman neuvolani terveydenhoitaja oli kannustava, mutta ei painostanut imettämään. Hän muistutti, että en saa käyttää kaikkia voimiani pelkkään imetykseen. Kun päätin lopettaa mahdottomaksi käyneen imetyksen, sain tukea päätökseeni. Muilla tuntemillani äideillä ei ole ollut yhtä hyvä onni kuin minulla. Neuvolasta saatu tuki ja muu saatavilla oleva imetysohjaus voivat olla painostavia kannustuksen sijaan, ja esimerkiksi kehottaa äitiä olemaan luovuttamatta imetyksen suhteen. Tämä ei auta sellaista äitiä, joka on muutenkin jaksamisen äärirajoilla. Äitien tulee voida keskustella aiheesta neuvolassa ilman vaikuttamisyrityksiä suuntaan tai toiseen. On tärkeää muistuttaa äitejä siitä, että heillä on lupa ajatella myös itseään.

Imetysohjaus ja imetyksen tukeminen ovat tärkeitä periaatteita, mutta ne eivät saisi syrjäyttää tiedonjakamista äidinmaidonkorvikkeesta, pulloruokinnasta tai osittaisimetyksestä. Voihan äidinmaitoakin antaa vauvalle pullosta, jolloin on hyvä tietää perusteet asiasta. Pulloruokinnan ohjauksen tarve mainitaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisessa imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa. THL toteaa myös, että imetysohjauksesta tulisi poistaa kaikenlainen painostus.[8] Joskus hyvää imetysohjausta on se, että antaa äidille luvan lopettaa imettämisen.

Kun kirjoittaa internetin hakukoneeseen sanan ”imetyspettymys”, voi löytää blogikirjoituksia, joissa äidit kertovat, mitä kaikkea tekivät imetyksen eteen, ja miten kuitenkin joutuivat syystä tai toisesta lopettamaan imetyksen muutaman kuukauden tai viikon jälkeen. Kirjoituksista saa vaikutelman, että äidit kokevat riittämättömyyden tunteita, ja heistä tuntuu kuin imetyksellä ei olisi merkitystä, ellei sitä jatka tavoiteltuun vuoden ikään asti. Lisäksi teksteistä huomaa, kuinka paljon vaivaa äidit ovat valmiita näkemään imetyksen eteen. Rintamaidon tärkeyden jatkuvassa painottamisessa on se haitta, että äidit tuntuvat ottavan asian haudanvakavasti, ja polttavat itsensä melkein loppuun saadakseen imetyksen toimimaan. Tämä ei nähdäkseni ole kenenkään etu. Tärkeintä on, että lapsi saa kehitysvaiheeseen sopivaa ravintoa. Hyvinvoiva ja jaksava äiti on tärkeämpi lapselle kuin täysimetys. On ihanteellista, jos lapsi saa molemmat, mutta todellisuus ei ole aina ihanteiden mukaista.

Kirjoittaja on Naisten rintama ry:n jäsen.

Lähdeviitteet:

[1] Äimä ry. Synnytyksen jälkeinen masennus. https://aima.fi/synnytyksenjalkeinen-masennus/

[2] Yle (2020). “Istuin pöntölläkin vauva sylissä ja yritin imettää”, suurperheen äiti kertoo raastavista kokemuksistaan – tutkija listaa kolme asiaa, jotka parantaisivat imetysohjausta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/04/istuin-pontollakin-vauva-sylissa-ja-yritin-imettaa-suurperheen-aiti-kertoo

[3] Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2019). Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. https://www.julkari.fi/handle/10024/137459

[4] Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. (toim.) (2017). Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. THL. https://www.julkari.fi/handle/10024/135535

[5] The Guardian (2022). Why is there a baby formula shortage in the US, and what can parents do? https://www.theguardian.com/us-news/2022/may/18/baby-formula-shortage-why-is-there-none-what-to-do-causes-explained

[6] Ks. lähde 2

[7] THL (2019). Korvikekoodi suojelee imeväisen ja äidin terveyttä. https://blogi.thl.fi/korvikekoodi-suojelee-imevaisen-ja-aidin-terveytta/

[8] Ks. lähde 4